Minulta on usein kysytty yhtä juttua.
Minulta on kysytty, että miksi alan miltei aina puhumaan rakenteista ja systeemeistä, kun ongelma ja haaste on joko paikallinen tai jo selkeästi tunnistettu. Että turha puhua muuta. Että mennään vaan suoraan asiaan.
Minulla on siihen tietty syy ja tietty peruste.
Ja tämän kyllä aina kerron ja tämän aina käyn läpi, kun yhteistä pohdintaa tehdään.
Syy siihen, että suosittelen aina pohdintaa asiakkaalle tuotettavasta arvosta lähtien, on periaatteessa yksinkertainen: sillä lähes käytännössä aina, kun organisaatiolla on jokin isompi haaste, joka on jo kestänyt pitkään ja joka on ollut miltei aina tavalla tai toisella läsnä tai liittyy muuttuneeseen tilanteeseen reagoimiseen, on kyse systeemisestä ongelmasta ja siten useasta eri muuttujasta, jotka eivät korjaannu keskittymällä yhteen kohtaan arvovirtaa.
Olen myös oppinut vuosien saatossa, että monessa organisaatiossa on tyydytty kehittämään omaa siiloa, omaa prosessin pätkää, sitä omaa 'liiketoimintaa' ja sitten on puhuttu 'arvosta liiketoiminnalle' tai 'arvosta ihmiselle'. Logiikka on kulkenut latua, jossa mikä tahansa arkea helpottava asia on määritelty arvoksi sinällään ja siten arvokkaaksi tavoitella.
Ja tämä on luonnollisesti hölynpölyä.
Sillä tämä johtaa siihen kyyniseen taantumiseen. jossa uskotaan systeemin ylivoimaan. Että kun ei pystytä vaikuttamaan kokonaisuuteen, tehdään edes jotain. Harmi vain, että se 'jotain' johtaa vain osittaisoptimointiin ja se johtaa toimintaan, joka kadottaa katseensa kokonaisuudesta ja joka siten on silkkaa hukkaa. Siihen on siten syynsä, että tekemisen fokus tulee olla asiakkaalle tuotettavassa arvossa ja lopputuloksessa.
Ja silti niin monet johtavat aktiviteetteja, eleitä, tapoja ja tehokkuutta oman siilonsa sisällä.
Siihen on siis aidosti syynsä, että väsymiseen asti olen toistanut sitä, että mikäli organisaation (pseudo)kehitys keskittyy vain hukan löytämiseen oman siilonsa toiminnasta ja jos se typistyy vain sen ympäristön pohdintaan, johon pystyy suoraan vaikuttamaan juuri nyt, ihmiset jumittuvat niin henkisesti kuin konkreettisesti pyörimään samaa vanhaa ympyrää.
Siksi kannattaa aina tunnistaa se kokonaisuus, jonka kanssa ollaan tekemisissä ja jonka kanssa jakaa samat tavoitteet, arvot ja merkityksen.
Siksi kannattaa löytää ja ymmärtää se asiakastarve.
Siksi kannattaa ymmärtää, mitä me asiakkaalle oikein olemme luvanneet.
Siksi kannattaa löytää se oma arvovirta.
Siksi kannattaa löytää ne omat arvot, jotka eletään todeksi rakenteissa, rutiineissa, vuorovaikutuksessa: siinä arvontuotossa.
Kun koko systeemin ymmärtää edes karkeasti ja kun ymmärtää asiakaslupauksensa, silloin on helpompi varmistaa, että se paikallinen korjausliike, se paikallinen kehitys ja tietyn kohdan korjaaminen löytää paikkansa ja että se tekee systeemistä vahvemman. Ei se paikallinen nopeus mitään auta, jos se suunta on väärä.
Nosta leuka rinnasta, lopeta oman napasi kaivaminen ja katso asiakasta. Siinä on kaikki.
