Vihapuheen klikki, joka haluaa meidän olevan hiljaa

15.02.2017

-"Vihapuhe vyöryy Suomen yli. Vihaa ryöppyää poliitikkojen, viranomaisten ja kansalaisten niskaan. Miksi vihapuhe on lisääntynyt? Mistä raivo kumpuaa? Miten vihapuhetta voidaan torjua?"-

Nämä sanat löytyvät A- teeman 'Vihapuhe'- illan ohjelmasaatteesta 2.2.2017.

Kun katsoin tuota A-Teeman keskustelua, mietin aivan samaa. Miksi vihapuhutaan? Mistä se kumpuaa? Miksi se koetaan oikeutetuksi? Miksi se halutaan hyväksyä ihan normaalina keskusteluna?

Minulle on kerrottu lukemattomat kerrat, miten vihapuhe syntyy siitä tunteesta, että poliittinen eliittimme on sulkenut korvansa. Että viha on vain luonnollinen vastareaktio tuolle tunteelle. Ja nyt puhutaan siitä, miten sananvapaus olisi rikki. Tuossa puheessa annetaan ihmiselle lupaus, että mitä tahansa pitääkin saada puhua ja että ne kritisoidut mielipiteet olivat ihan kuranttia tavaraa, mutta 'eliitti' ei vain halunnut kuunnella. Ja tässä lupauksessa puheet vihapuheiden rangaistuksista ja vihapuheen julkinen tuomitseminen vain alleviivaavaat vihapuhujan tunnetta 'eliitin' korvien sulkemiselta, tunnetta siitä, että häntä ei haluta edes kuulla. Tässä lupauksessa hiljeneminen olisi rikos, sillä 'jokainen mielipide on oikea, sillä se on sinun mielipiteesi'. Absurdia tässä tarinassa on kuitenkin se, että se vastareaktiona pyrkii tekemään juuri sen, mitä vastaan se sanoo nousseensa: vihapuhe nimittäin on aktiivista pyrkimystä hiljentää, rajoittaa ja sulkea ulkopuolelle ja vihapuheen oikeutus on olla vastareaktio eliitille.

Vihapuhe on käytännössä kiusaamisen oikeuttamista uhria syyllistämällä. Eniten minä pohdin yhtä asiaa: mihin vihapuhe pyrkii.

Ja vastaus on yksinkertainen: se pyrkii valtaan, se pyrkii vaikuttamaan ja se pyrkii kertomaan, miten asioista oikeasti tulisi ajatella ja mistä saa puhua ja miten. Vihapuhe ei dynamiikaltaan ole sananvapautta edistämässä, eikä se edusta annettua lupausta keskustella vaikeistakin asioista avoimesti, vaan sen pyrkimys on määritellä keskustelun agenda ja sen pyrkimys on nostaa vihapuhujan agenda ensisijaiseksi käsiteltäväksi asiaksi ja ainoaksi toiminnan sisällöksi ja siten se on sananvapautta typistävää aggressiota. Ja kun yhteiskunta ei toimikaan halutulla tavalla, vihapuhe vain lisääntyy, sillä jäykän ajattelun ihminen ei vain osaa ottaa kritiikkiä vastaan saati se ei ymmärrä, että yhteiskunta ei voi toimia käskemällä. Ja mikä pahinta, vihapuhe koetaan oikeutettuna reaktiona, 'sillä minua ei kuunneltu'. Tai no, kuunneltiin kyllä, mutta ei kritiikittä toteltu. 

Vihapuhe pyrkii valtaan ja vihapuhuja kokee tulleensa syrjityksi ja eristetyksi, kun hänen ehdotuksiaan muslimien leirittämisestä ei otettukaan tosissaan, eikä puhetta hukkuvien ihmisten auttamisen sanktioimisesta otettu vastaan ilolla. Ja miksi pitäisikään ottaa tosissaan? Minusta on absurdia vaatia mielipiteiden hyväksymistä sinällään ja kaiken mahdollisen kuonan nostamista keskustelun agendalle kuin järkevänä kannanottona (mutta esimerkiksi muslimien leiritysten kritiikki ei sitten samasta avoimuuden logiikasta nautikaan, vaan sitä tervehditään vihalla ja normaalilla maahanmuuttokriittisellä anuksen ympärille kietoutuvalla puheella). Vihapuhujien motto on edelleen sama kuin se on ollut aina ennenkin: "Sananvapaus, vain minulle!".

Vihapuheen pyrkimys valtaan ja sen määritelyyn, mistä saisi puhua ja mitä pitäisi tehdä, näyttäytyy jo pelkästään siinä, miten vihapuhe on minua kohdellut. Ja minä tarkoitan nyt vihapuheella sitä, että yksittäiseen henkilöön kohdistuu vihan marinoimaa puhetta, "joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa".

Minä olen itse saanut nauttia tästä puheesta jo yli viisi vuotta. Minä olen jo aiemmin kirjoittanut rasistisesta klikistä, joka vihapuheellaan pyrki hiljentämään ihmisiä joko suoraan tai välillisesti. Minä olen itse osoitus siitä, miten tuo klikki toimii. Palaute vihapuheena alkoi kohdallani välittömästi, kun kirjoitin ensimmäiset blogitekstit ja erityisesti sen jälkeen, kun aloitin US:n blogin. Minä osasin odottaa jotain häirintää muiden kokemusten perusteella, sillä jo tuolloin oli selvää, että rasistien ja PS:n kritisointi johtaa häirintään. Ja niinhän sitten kävikin.

Ensimmäiset voimakkaammat häiriköinnit (esim. yölliset soitot, suoranaiset uhkailut, tönimiset) liittyivät tuohon US:n blogiin ja se alkoi kommenttikenttiin floodauksella ja todella henkilöön menevällä puheella. Pyrkimys oli hiljentää. Silloin tein numerostani salaisen ja sitä se on edellleen.

Minua on häiritty ja minuun on pyritty vaikuttamaan miltei kaikella mahdollisella häiriköinnin tavalla. Väkivalta on onneksi ollut vasta tönimistä, mutta sitä on tapahtunut jopa niin, että perheeni on ollut läsnä, keskellä kirkasta päivää. Miettikää: edes perheeni läsnäolosta ei lyyrinen palautteen antaja välittänyt, vaan piti sitä omaa viestiään pakkotuputtaa minulle, vaimolleni ja tuolloin 3 kuukauden ikäiselle vauvalleni. Mutta sananvapaushan oikeuttaa vaikka kadulla pysäyttämisen ja jos olisin vain poistunut tilanteesta, olisi se tietenkin ollut ylimielistä pelkuruutta ja haluttomuutta kuunnella ihmisen hätää.

Yhden työpaikankin olen menettänyt mielipiteideni vuoksi. Eräässä työpaikassa väriä tunnustanut esimies luki blogini saatuaan ulkopuoliselta taholta sähköpostia aiheesta. Hän pyysi minua yksiselitteisesti lopettamaan blogini kirjoittamisen. Mutta en minä siihen suostunut, joten loppujen lopuksi sain lähteä. Minä olin jo aiemmin huomannut esimiehessäni selkeän muutoksen käytöksessä ja sittenhän se selvisi, että kyse oli blogistani. Sen jälkeen, kun kieltäydyin lopettamasta blogiani (vaikka otin esimerkiksi kaikista tiedoistani pois työnantajani nimen) alkoi minun eristäminen päätöksenteosta, hiljaisuu ja virheiden jatkuva etsiminen. Ja sitten parin kuukauden päästä lopettamispyynnöstä, kun niitä virheitä ei työstä löytynyt, keksittiin minun sittenkin olevan 'huonoa mainosta firmalle, eikä minuun voida muka enää luottaa'. Ja tämä siitä huolimatta, että esimerkiksi blogiani ei voinut työnantajaan mitenkään enää yhdistää.

En ollut missään sellaisessa asemassa, en edes asiakasrajapinnassa, että minun olisi nyt edes pitänyt miettiä, mitä sanon julkisesti (kunhan ei nyt lakia riko), sillä en tietenkään työnantajastani blogissani edes puhunut, vaan rasismista ja persuista tuohon aikaan miltei yksinomaa. Tämä työsuhteen yksipuolinen purku kääntyi loppujen lopuksi voitokseni, sillä ehdin saamaan uuden duunin heti ja sain myös oikeuden päätöksellä vuoden palkan korvaukseksi laittomasta irtisanomisesta, joten en muista työnantajaa pahalla, poistumiseni oli todellinen win-win- ulostulo.

Työpaikkoihini on vuosien saatossa otettu aiemminkin yhteyttä, joten en yllättynyt aiheesta ja siitä olin kyseisen työnantajan HR- osastoa ennakkoon varoittanutkin, ja niille kohdennetuissa viesteissä toistuu muutama teema:

1. On kerätty aineistoa yksittäisistä lauseistani ja koostettu yhteenveto, joka näyttää ilkeältä ja sitten kysytty: "Miten teillä voi olla töissä tällainen ihminen?". Onneksi jokainen viestin vastaanottaja on tajunnut, mistä on kyse ja oikeasti työnantajaa ei kiinnosta se, mitä puhutaan työajan ulkopuolella. Työnantajaa kiinnostaa vasta siinä kohdassa, jos puhuu työnantajasta ja/tai jos esiintyy työnantajan edustajana, ei muuten.

2. On listattu kirjoitusteni kellonaikoja ja kysytty: "Miksi herra Eskolin voi työajalla kirjoittaa tällaista? Tajuatteko, miten kalliiksi hän tulee teille?". Nimim. 'Huolestunut osakkeenomistaja'. Harmi vaan, kun sivustoillani en ikinä ole ollut ainoa ylläpitäjä ja yleensä päivisin kommenteista sivuillani on vastannut joku muu (en minä perheellisenä ehdi aina edes moderoimaan, onneksi on apulaisia).

3. On soitettu ihan suoraan työnantajan edustajille ja haukuttu minua esim. pedofiiliksi (tämä oli yhteen aikaan yleinen tapa, liittyy väitteisiin minun jakamistani lasten alastonkuvista muille pedofiileille). Melko sairasta, sanoisin.

Esimerkiksi juuri nytkin, tällä hetkellä, työnantajani on lukemattomien meilien sekä puheluiden kohteena ja viesti on ollut yhteinen: 'miten te voitte pitää tuota ihmisvihaajaa siellä töissä?', 'Eskolin aiheuttaa teille ongelmia, antakaa sille potkut', jne. Ja tämä häiriköinti on ehdottomasti yksi vihapuheen looginen seuraus ja yksi oleellinen osa vihapuheen dynamiikkaa ja sen tavoitteellisuutta: kun ihmisellä on tunne, että häntä ei kuunnella ja että hänen mielipiteitä ei otetakaan totena, vaikka sellainen lupaus on annettu (mielipiteesi on oikea ja näin niitä asioita vaan koetaan), niin kiristetään ruuvia ja kohdennetaan puhe myös vihapuheen kohteen ympäristöön, kuten perheeseen, työpaikkaan ja puolueeseen. 

Tuo masinoitu vaino on wanhan koulukunnan spam & destroy- mekanismin mukaista toimintaa. Itseeni kohdistuen esimerkiksi MV- lehti harrastaa tätä irroittamalla viestäni vahvistavan ironisoinnin täysin kontekstistaan, kauhistelemalla sitä, laittamalla yhteystietoja, osoitteita ja työnantajan tietoja näkyviin ja kirjoittamalla ihan suoraa ohjeistusta siitä, miten minua tulisi häiriköidä. Ja sen kyllä huomaavat kaikki läheiseni ja esimieheni töissä, kun jossain keskustelupalstalla on jokin minuun liittyvä asia esillä. Ei ole siis sattumaa, että juuri nyt työnantajani sähköposti täyttyy vihan viesteistä: se on täysin suunnitelmallista ja liittyy linkkaamaani esimerkkiin MV:n harrastamasta vainosta.

Itselleni tuoreimpana häiriköinnin muotona on ottaa myös yhteyttä puolueeseeni (Vihreät) ja muistuttaa puoluetta siitä, että olen esimerkiksi 'huono Vihreä', olen vihapuhuja, olen häpeäksi puolueelle ja olen täysin kelvoton yhtään mihinkään poliittiseen toimintaan. Tämä puhe jatkuu esimerkiksi vihreiden foorumeilla:

En tiedä, mitä sanoa. Minusta on kauhean surullista saada vinkkiä siitä, miten kuvissa näkyvä kommentoija jatkaa jo vuosi sitten aloittamaansa vihakampanjaansa minua vastaan. Kyseessä on siis vakiintunut vainoaja (jonka toiminta on oikeasti jo hieman pelottavaa).

Ei ole siis ensimmäinen kerta, kun törmään hänen puheisiinsa liittyen minun 'skinitaustaan' (jota ei ole) ja kuvissa näkyvään perusteettomaan valehteluun (esim. blogiani ei ole suljettu minkään tutkintapyynnön vuoksi, vihapuhetta en ole ikinä harrastanut, eikä siitä yhtäkään esimerkkiä ole kukaan pyydettäessä kyennyt tuomaan, enkä ole ketään kunnallisvaaliehdokasta 'loannut') tavoitteenaan ilmiselvästi suora henkilöön menevä dissaus ja vaikuttaminen siihen, että minua ei pitäisi kunnallisvaaliehdokkaaksi edes hyväksyä. On tuo nyt aika surullista, enkä ymmärrä, mikä saa ihmisen toimimaan tuolla tavalla. 

Kuvien kommentoija on myös ollut yhteydessä Vihreisiin ja samoja valheita tarjonnut. Ja samaa hän on tehnyt muiden Vihreiden seinillä. Minä en voi kuin pyytää herra Kommentoijaa lopettamaan, sillä tuon on pakko olla raskasta sinulle itsellesi ja minulle se on lähinnä noloa ja kiusallista. Jos minä jollekin olen joskus sanonut jotain rumasti, minä vastaan siitä hänelle (tai sitten viranomaisille), mutta herra Kommentoijalla ei ole mitään oikeutta lähteä henkilökohtaisesti kostamaan muiden mahdollisesti kokemia vääryyksiä. Pyydän siis: unohda minut, hyvä herra, tuo huomiosi ja puheesi on ihan oikeasti jo pelottavaa, kuten tuossa aiemmin mainitsin. 

Ja miksi lopetin 'Ääntä, perkele'- blogin, niin siitä kerroin täällä jo aiemmin (se oli aluksi vastapuhetta, enkä päässyt siitä enää eroon, joten omalla naamalla ulostulo oli ainoa vaihtoehtoni). Minusta on surullista, että tuostakin tarvitsee valehdella.

Tuo kuvien edustama palautteen taso on yhtä onnetonta kuin on työnantajani saama palaute ja en voi olla ihmettelemättä, että mitä nämä vihapuhujat oikein kuvittelevat saavuttavansa? Että edustamani rasisminvastaisuus ei olisi työnantajani saati Vihreiden arvojen ytimessä? Lopputuloksena syntyy vain noloja keskusteluita, sillä ei itseeni liittyviä tahoja kiinnosta puheeni niin kauan kuin en puhu niistä itsestään saati kun en ole asemassa, jossa edustaisin koko organisaatiota.

Muitakin itseni ulkopuolisia vaikuttamisen kohteita on vihapuhujien repertutaarissa vuosien saatossa ollut. Myös poikani nimissä on tehty sivustoja Facebookkiin, joiden kautta on levitetty törkyä. Poikani oli ensimmäisen kerran tapahtuessa 1- vuotias.

Vaimolleni on soitettu ja kerrottu minun mm. olevan pedofiili. Minuun kohdistuvan väkivallan jälkeen yleisin uhkailun muoto on uhata lastensuojelulla. Että lapset haetaan pois, kun tehdään tarpeeksi lastensuojeluilmoituksia, koska olen huono isä ja ympäristö, jossa lapsemme kasvaa, on kammottava ja siellä on viitteitä lapsipornosta. Olemme vaimoni kanssa joutuneet ottamaan yhteyttä lastensuojeluun kertoaksemme tästä. Että mikäli ilmoituksia tulee, niin tietävät mistä se johtuu. 

Kadulla olen joutunut kohtaamaan tönimistä mielipiteideni vuoksi myös yksin ollessani liikkeellä ja postista olen saanut jopa kuolleita eläimiä, sitä kuuluisaa rottapostia. Rottaposti lähetettiin 3- vuotiaan poikani nimellä. Onneksi vaimo hoksasi, että on epäilyttävä paketti, eikä avannut sitä pojan nähden. Tuo kuolleen eläimen saaminen oli kyllä hämmentävä kokemus, sillä sen lähettäminen vaati jo vaivaa ja siksi se oli henkilökohtaisempi ja selkeästi eri luokkaa viestinä kuin netin vihaölinä. Rottapostia sai myös Sakari Timonen, joten meillä on sama fanikanta. Häirintään tottuu, ikävä kyllä, mutta siihen en totu, että perheeni joutuu kohteeksi.

Kaikki väylät ovat käytössä, jotta päästäisiin vaikuttamaan ihmiseen, josta ei pidetä ja jonka mielipide on liian epämieluisa kuulla. Kyse on vallankäytöstä ja minua hämmästyttää, miten yhteiskuntamme on sokea tämän suhteen ja edelleen haluaa helliä vihapuhujia antamalla heille tilaa kertoa viestiään ja normalisoida heidän vihansa ja rasisminsa. 

On edelleen hyvinkin naiivia ajatella, että jokainen mielipide tässä maailmassa olisi yhtä arvokas ja sinällään järkevä. Eivät ne ole. Vihapuhujan ja vihapuheen arkipäiväistäminen antamalla sille tilaa kertoa itsestään, on pelkkää vihapuheen normalisoimista, ei muuta,  ja kun näin tehdään, niin kynnys eriarvoiseen kohteluun madaltuu. Ja juuri siksi me näemme kaikenmaailman Sebuja TV:ssä kertomassa, miten vihapuheen viesti on ihan validi ja oikeutettu kanta ja se on vain yksi, hyväksytty tapa keskustella. Ja tämä on tässä tarinassa oleellista: kun vihapuhe ja sen sisältö nostetaan normaalin keskustelun agendalle, sille annetaan oikeutus toimia. Kun vihapuheen kritiikistä puhutaan sananvapauden rajoittamisena, on se mandaatti vainolle (sillä omaa vapauttaan siinä puolustetaan). No, se oman vapautensa puolustaminen näkyy sitten kiusaamisena ja vainona. Juuri sellaisena toimintana, josta kerroin.

Me emme saa unohtaa, että sananvapauden rajat ovat myös ihmisarvojen rajoja - eli juuri niitä, joiden rikkominen ja kieltäminen ovat oikeistolaisen äärikonservatismin ytimessä. Ei se ole mitään sattumaa, että esimerkiksi perussuomalaiset sallivat itselleen vihapuheen sananvapautena, sillä vihapuhe on selkeä, ohjelmallinen osa heidän rasismin agendaansa ja tuo vihapuhe tukee todellisuuden muokkaamista vieraalle vihamieliseksi. Tämän vuoksi myös uskotellaan, miten muslimin kutsuminen pedofiiliksi on oikeasti mitä laadukkainta 'uskontokritiikkiä', eikä missään nimessä rasismia, vaan oikeastaan perussuomalaisen nykypolitiikan ydin ja sielu. Oikeasti tuon muslimin pedofiiliksi selittäminen kritiikkinä on sama asia kuin kutsuisi Adolf Hitleriä 'juutalaiskriittiseksi'. Sama analogia pätee kutsuttaessa rasisteja termillä 'maahanmuuttokriitikko'.

Ja se, että sitä vihapuhetta hellitään ja sille annetaan julkisessa keskustelussa tilaa yhtenä tasavertaisena mielipiteenä, normalisoi sitä ja tekee siitä puhetta, johon yhteiskunnan vain pitäisi tottua. Mutta tuo vihapuhe ja sen hyväksyminen johtaa suvaitsemattomuuden arkipäiväistymiseen, se johtaa juuri siihen vihapuheen innoittamaan ihmisten hiljentämismekanismiin, jonka juuri kuvasin itseäni esimerkkinä käyttäen. Vihapuhujien tavoite on tehdä julkisuudesta pelkkää performanssia ja tehdä jopa rikollisesta tavasta toimia itselleen politiikan yksi hyväksytty ja arkipäiväinen instrumentti.

Minä mietin usein, että minulla on paksu nahka ja minä kestän kyllä, mutta paljonko on heitä, jotka eivät ihan oikeasti enää uskalla puhua? 

Tämä kohtaamani toiminta on vastaavaa, jota perussuomalaiset poliitikot ovat Porvoossa joutuneet kohtaamaan ja josta Timo Soini kirjoitti näin:

-"Täydet kansalaisoikeudet kuuluvat kaikille. Ihmisten poliittista osallistumista ei voi mielivallalla rajoittaa.

Perissuomalaiset eivät katso tätä läpi sormien. Me pidämme kiinni perustuslaista, oikeudesta osallistua ja olla ehdokkaana. Esitän muille puolueille ja niiden puheenjohtajille seuraavan vetoomuksen.

Se on tässä: Me puolueiden puheenjohtajat tuomitsemme kaikki sellaiset toimet, joilla painostamalla, uhkailulla, epäasiallisella vihjailuilla tai muulla sopimattomalla tavalla pyritään vaikuttamaan kielteisesti ihmisten asettumiseen minkä tahansa puolueen ehdokkaaksi."-

Ja asia on juuri näin: kritiikki ja solvaaminen ovat kaksi eri asiaa. ja kun solvaamisen pyrkimys on vaikuttaa poliittiseen toimintaan sitä estävästi, olemme jo paljon syvemmällä kuin pelkässä keskustelussa sananvapaudesta.

Minä myös huomaan, että vihaan turtuu, hiljalleen, sana sanalta, viesti viestiltä, tappouhkaukset eivät enää juurikaan hetkauta. Ja minä en haluaisi tätä tapahtuvaksi: vihaan ei kenenkään tulisi joutua turtumaan, sillä minkälaiseksi veikkaatte yhteiskunnan muuttuvan, jos vihasta tulee arkea, vain yksi mielipide muiden joukossa?

Siitä yhteiskunnasta tulisi meinaa sellainen, jossa tavallisia ihmisiä kutsutaan suvakkihuoriksi, pedofiileiksi, heitä tönitään ja heille lähetetään postissa kuolleita eläimiä ja jossa on ihan normaalia uhkailla lastensuojelulla ja lähettää tappouhkauksia sekä ottaa yhteyttä työnantajiin sekä inhottujen ihmisten puolueisiin ja puoluetovereihin. Ja loppujen lopuksi se viha eskaloituu väkivallaksi, jos me emme ala tekemään sille mitään, vaan sallimme sananvapautena. Tämä on hyvin surullinen kehityskulku, hyvät ihmiset.

Kun yhteiskunta siedättyy vihapuheelle, se hiljalleen siedättyy vihalle ja vihalle siedättynyt yhteiskunta ei ole enää se yhteiskunta, johon me olemme tottuneet. Ei kiitos, ei minun Suomessani.

Meidän täytyy vetää raja. False balance is a bitch. 


NOTE! Kieliasua siistitty ja täsmennetty 5.2.2017 klo.22.30 (oli hieman rönsyilevää tajunnanvirtaa). Toivottavasti on nyt selkeämpi niin viestiltään kuin kirjoitusasultaan!

NOTE2! Kirjoitusta päivitetty 15.2.2017 klo.23:30 muutamalla kuvalla, jotka tarkentavat sitä vihan ja vihalla vaikuttamisen kulttuuria, joka Suomessa vallitsee juuri nyt.