Vasemmiston tyhjää elehdintää #CaseBerner

24.02.2017

-"Vihreät ei lähde mukaan epäluottamuslauseeseen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä (kesk) vastaan.

Asiasta kertoo puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen.

Mikkosen mukaan ryhmässä katsottiin, että Bernerin toiminta on ollut moitittavaa eikä häneen luoteta. Yksittäistä ministeriä vastaan suunnatulle epäluottamuslauseelle ei kuitenkaan nähdä tarvetta, koska tarkastusvaliokunta antoi jo mietinnössään hänelle moitteet.

Myös kristillisdemokraatit jää epäluottamuslauseen ulkopuolelle.

SDP ja vasemmistoliitto ovat ilmoittaneet esittävänsä Bernerille epäluottamuslausetta liittyen Finavian johdannaissopimussotkuihin. Asiasta äänestetään huomenna."-

Näin uutisoi Iltalehti 23.2.2017.

Uutisen lukemalla selviää yksiselitteisesti, miten Vihreät eivät nähneet tarvetta epäluottamuslauseelle, sillä tarkastusvaliokunta oli jo antanut ministeri Bernerille moitteet. Lyhyesti: ministeri Berner on jo kertaalleen 'tuomittu' Finavia- sotkujen vuoksi, niin Vihreissä ei nähdä tarvetta uuteen oikeudenkäyntiin.

Näin selvensi asiaa Krista Mikkonen Vihreiden FB- sivulla 24.2107 ja lainauksessa mainittu kirjoitus löytyy täältä.

-"Eduskuntaryhmän päätös äänestää tyhjää Berneriä koskevassa äänestyksessä on herättänyt keskustelua. Alla olevassa blogissa on avattu päätöksen syitä.

Eduskuntaryhmä keskusteli pitkään ja perusteellisesti päätöksestä ja päätyi yksimielisesti tyhjän äänestämiseen. Valiokunnan yksimielisen mietinnön jälkeen emme nähneet perusteita äänestää epäluottamuksen puolesta. Toisaalta emme halunneet antaa Bernerille tukea ja siksi emme äänestä vihreää.

Meillä ei ole luottamusta ministerin toimintaan. Huomio ei kuitenkaan saa siirtyä koko hallituksen toiminnasta vain yksittäisen ministerin luottamuksen mittaamiseen, mikä on hyvin poikkeuksellinen toimintatapa.

Ryhmän keskustelussa nousi esille vahvasti poliittinen kulttuuri ja sen muuttaminen. Halusimme pitää kiinni yhteisesti sovitusta. Tarkastusvaliokunta oli tehnyt erittäin pitkän ja perusteellisen työn siinä, että yksimielisyyteen päästiin ja siihen kaikki sitoutuivat.

Tiedän, että asetelma on hankala ja koko Finavia-keissi hyvin monimutkainen. Ryhmällä oli kuitenkin vahvat perusteet tälle päätökselle. Haasteena on saada ne näkyviksi. Poliittisen kulttuurin muuttaminen ei ole helppoa!"-

Tämä ei kuitenkaan ole tyydyttänyt kaikkia tahoja. Aiheesta kirjoitettu paljon ja sävy on ollut Vihreitä moittiva. Että rumasti tehty ja hallitusta nuollaan. Ja väitetään Vihreiden jopa tukevan ministeri Berneriä, kun Vihreät kieltäytyivät äänestämästä epäluottamuksen puolesta ja epäluottamusta vastaan: he valitsivat äänestää tyhjää.

Tässä tapauksessa on pohjimmiltaan kyse siitä, miten Anne Berner vaikutti henkilökohtaisella puuttumisellaan siihen, että Finavian onnettomia johdannaiskauppoja ei viety oikeuteen tavalla, jotta korvauksia oltaisiin voitu vaatia kulujen katteeksi. Vihreiden osallistumattomuuden teoriaksi on spekuloitu jopa se, että suojeltaisiin Pekka Haavistoa (josta kirjoitti esim. Jussi Korhonen blogissaan).

Pekka Haavisto ei vain ikinä ole ollut Finaviasta vastaava ministeri, joten kritiikki tässä kohdin menee ohi:

-"Finavia oli vuoden 2009 loppuun saakka valtion liikelaitos. Vuoden 2010 alusta lähtien Finavia on ollut valtion kokonaan omistama osakeyhtiö.

Ensimmäiset päätökset johdannaiskaupoista tehtiin siis jo liikelaitosaikana. Finavia toimi liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) alaisuudessa. LVM:n vastuulla oli - ja on edelleen - Finavian omistajaohjaus.

Liikenneministerinä toimi johdannaiskauppojen teon aikana Anu Vehviläinen (kesk.). Hän on nykyisen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kunta- ja uudistusministeri.

Nykyisessä hallituksessa Finavian asiat kuuluvat liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille (kesk.)."-

Finavian kohdalla vastuuministeriö oli ja on edelleen siis Liikenne- ja viestintäministeriö, ei Valtioneuvoston kanslia, vaan vastuu omistuksesta siirtyy VNK:lle tänä vuonna. Eli tarkemmin: vastuu Finaviasta on ollut liikenneministerillä (eikä Pekka Haavisto ole ollut liikenneministerinä, kuten aiemmin mainitsinkin).

Liikenneministerin ja omistajaohjausministerin kesken on jo aiemmin pohdittu mahdollisuutta siirtää yhtiö valtioneuvoston kanslian omistajaohjaukseen, mutta vuosina 2011-14 omistajaohjaus on ollut LVM:n vastuulla ja se on ollut Finaviaa hallinnoiva ministeriö. Jako on ollut selkeä: 

-"Valtion omistajaohjauksen keskittäminen markkinaehtoisten yhtiöiden osalta toteutui 1.5.2007, kun valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto aloitti toimintansa ja markkinaehtoisesti toimivien valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus siirrettiin osastolle. Valtion erityistehtäviä hoitavien yhtiöiden omistajaohjaus jakautuu edelleen usean vastuuministeriön kesken."-

Suomeksi: Pekka Haaviston vastuulla olivat markkinaehtoisesti toimivat yritykset ja vastuuministereiden vastuulla olivat heille merkatut yritykset (erityistehtäviä hoitavia yrityksiä) .Tuona aikana, kun Finaviassa on tehty kyseenalaisia toimia, Finaviasta vastuullisia liikenneministereitä oli neljä (Kyllönen 22.6.2011-4.4.2014, Virkkunen 4.4.-24.6.2014, Risikko 24.6.2014-29.5.2015 ja Berner 29.5.2015-). Kun noita nyt todennettuja ongelmia oli, niin liikenneministerinä oli Vasemmistoliiton Merja Kyllönen. 

Rautalankaa: Pekka Haavisto ei ole ollut missään vaiheessa vastuussa Finavian omistajanohjauksesta saati Finavian sisällä tehdyistä päätöksistä. Ja jos tarkkoja ollaan, niin ei edes yksikään hallinnoiva ministeriö ole ollut vastuullinen yrityksen operatiivisesta toiminnasta. Tähän on syynä se, että omistajaohjauksesta vastaavan ministerin tehtävä ei ole vaikuttaa saati millään tavalla osallistua yrityksen operatiiviseen toimintaan, kuten omistajaohjausta säätelevä ohjeistuskin edellyttää:

-"Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden hallinnointiohje (Corporate governance -ohje) on tullut voimaan 1.1.2012. Ohjeen tavoitteena on täydentää valtioneuvoston periaatepäätöstä siten, että ministeriön omistajaohjauksessa olevissa osakeyhtiöissä sovelletaan mahdollisimman yhdenmukaisesti hallinnointiperiaatteita. 

Ohjeessa on otettu huomioon soveltuvin osin yleinen corporate governance -normisto. OECD:n antamaan suositukseen pohjautuen ohjeessa mm. todetaan, että "valtio aktiivisena omistajana nimeää hallituksen jäsenet ja osallistuu hallituksen kautta strategialinjauksiin, mutta ei puutu yhtiön operatiiviseen toimintaan". OECD:n ohjeistuksen lähtökohtana on, että valtio-omistajan yhtiöön kohdistuvan vaikuttamisen tulee perustua osakkeenomistajan asemaan liittyviin muodollisiin oikeuksiin, joita osakas käyttää yhtiökokouksessa."-

Ministeri Bernerin kohdalla puolestaan kyse on juuri tämän ohjeen unohtamisesta: hän yritti vaikuttaa Finavian päätöksentekoon, vaikka se ei ole proseduurin mukaista. Oleellista on, että Finavian toimiva johto oli vastuussa johdannaiskauppapäätöksistä, ei yksikään ministeri missään vaiheessa. On myös muistettava, että johdannaiskaupoista oikeasti vastuussa olleet henkilöt vapautettiin syytteistä tammikuussa 2017 ja siksi uudetkaan korvausvaateet eivät olisi todennäköisesti edes edenneet (vaan oltaisiin vain tuhlattu yhteiskunnan rahoja). Ja syytteessä eivät olleet poliitikot, vaan osa Finavian johdosta, joka oikeasti vastaa yrityksen operatiivisesta toiminnasta. Jos omistajaohjaus olisi tuolloin jo ulotettu yrityksen päätöksentekoon, olisivat ministerit syyllistyneet virheelliseen toimintaan. Bernerin ainoa virhe oli puuttua operatiiviseen toimintaan, mutta yhdelläkään ministerillä ei ollut mitään omistajuutta saati vastuuta tehtyihin johdannaiskauppoihin ja miljoonamenetyksiin. Siksi yksikään ministeri ei ole ollut syytettyjen penkillä, vaan Finavian johto. 

Valtion tehtävä on tehdä omistajana hyvää omistajapolitiikkaa, ei vastata yrityksen operatiivisesta toiminnasta. Siihen on siis syynsä, että tarkastusvaliokunta ehdotti seuraavia toimenpiteitä:

Valiokunnan kannanottoehdotus:

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja antaa riskien hallintaa koskevan yleisen ohjeistuksen valtio-omisteisille yhtiöille. 

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus tarkentaa valtion omistajaohjauksen toimintaperiaatteita erityisesti valtion kokonaan omistamissa yhtiöissä vuoden 2017 loppuun mennessä.

Nämä ovat taatusti hyviä ja tarpeellisia ehdotuksia, jotta valtion omistamissa yrityksissä toimiva johto ei pystyisi piilottelemaan ongelmia sekä siksi, että olisi täysin selvää, mitkä ovat omistajuuden ja operatiivisen ohjaamisen rajat. 

Ehdotuksissa ei vain näy mitään vaateita ministeri Berneriä kohtaan. Minä sanoisin, että ministeri Berneriin kohdistunut epäluottamuslause oli pelkkä köyhä stuntti. Minä väitän, että kyse oli vain kuntavaalikampanjoinnista. Minä väitän näin, sillä koko show tehtiin ilman mitään valmistelua ja kirjallista esitystä. Ja minusta tuo on vain kehnoa politiikantekoa. 

Minä veikkaan myös, että Vihreiden eduskuntaryhmä haluaa tehdä laadukkaampaa politiikkaa, eivätkä he halua osallistua kuntavaalikampanjointiin eduskunnassa. Epäluottamuslause on muutenkin prosessina hieman hankala, sillä se näyttää olevan liian usein pelkkää poliittista teatteria ja tyhjää elehdintää ja jolla saadaan hieman julkisuutta itselleen, mutta ei mitään muuta. Puoluekuri tekee tuosta lähinnä näytelmää. Tämä on myös se syy, miksi eduskunnan epäluottamukset pitää olla vahvat, hyvin valmistellut ja niiden pitäisi olla vakavasti otettavia, eikä niitä pidä tehdä vain siksi, että joku yksittäinen ministeri ottaa päähän, sillä siltä koko epäluottamuslause alkaa vaikuttamaan. Ei ihme, että Vihreät eivät tuollaiseen lähteneet mukaan, sillä niin kepeät olivat epäluottamuslauseen eväät.

Absurdeinta on väittää Vihreiden tukevan Bernerin toimintaa. No, eivät Vihreät tue Anne Berneriä. Näin kertoi meille selkeästi Krista Mikkonen ja näin kertoo selkeästi Vihreiden päätös äänestää tyhjää. Tyhjän äänestäminen ei nimittäin ole puolustamista tai tukemista. Se on tyhjän äänestämistä ja se on merkki myös siitä, mitä mieltä ollaan tuosta turhasta performanssista:

-"Epäluottamuslauseen nostamisessa ei kuitenkaan ole kyse siitä, onko ministeri Berner tehnyt jotain moitittavaa, juridisesti tai poliittisesti. Tai siitä, nauttiiko hän eduskunnan luottamusta. Kyse on arvottomasta näytelmästä demokratian kustannuksella. Politikoinnista, jonka tavoitteena on saada vastustaja näyttämään huonolta mediassa ja siten nostaa omaa profiilia. Kyse ei ole itse asiasta, vaan mediakeskustelusta, kannatusluvuista ja vastakkainasettelun lietsomisesta.

Tällainen tapa tehdä politiikkaa on tuhoisa. Kohujen, syytösten ja vastakkainasettelun voimalla etenevä politiikka ei kykene päätöksiin, erityisesti sellaisissa kauaskantoisissa koko kansaa yhdistävissä asioissa kuin sote, maakuntauudistus tai liikennejärjestelmän uudistaminen. Jos emme onnistu tekemään demokratiassa tarvittavia päätöksiä, ongelmat kasvavat ja ihmiset voivat entistä huonommin. Vastakkainasetteluun perustuvalla politikoinnilla saa entistä enemmän kannatusta, ja kierre on valmis."- (Antero Vartia, Vihreät)

Oleellista on, että ministeri Berner on saanut jo niskaansa sen mitä hänen on kuulunutkin toimintansa vuoksi saada. Hän on toiminut ministerinä kyseenalaisesti, mutta ei edes tarkastusvaliokunta ehdottanut hänelle noiden tekojen vuoksi sanktioita. 

Tyhjän äänestäminen oli hyvä ratkaisu ja alleviivaa Vihreiden viestiä: ei tehdä kuntavaalikampanjaa tekemällä turhia epäluottamuslauseita, vaan keskitytään oleelliseen. Tyhjä elehdintä on vain tyhjää elehdintää.

Ei mitään lisättävää. 



NOTE! Kirjoitusta päivitetty ja tarkennettu sekä lisätty ao. kaksi kommenttia 24.2.2017 klo.23:40.

-"Itselläni ei ole _mitään_ luottamusta ministeri Bernerin tai koko Sipilän hallituksen toimintaan. Haluan kaataa koko hallituksen, heti jos siihen tulee tilaisuus.

Päädyimme kuitenkin ryhmässä yhteisenä ratkaisuna äänestämään tyhjää yksittäiseen ministeriin kohdistuvassa äänestyksessä. Miksi? On äärimmäisen poikkeuksellista alistaa yksi ministeri epäluottamusäänestykseen. Jos on tyytymätön hallitukseen, on epäluottamus kohdistettava koko hallitukseen. 

Ministeri Bernerin vaihtaminen ei vaihda pääministeriä eikä hallituksen linjaa. Silloin epäluottamukselle pitäisi olla poikkeuksellisen vahva yksittäisen ministerin toimintaan liittyvä, lähes oikeudellisesti kyseenalainen toiminta.

Tarkastusvaliokunta teki hyvin laajan työn ministeri Bernerin toiminnasta Finavian tapauksessa, ja havaitsi siinä vakavia puutteita. Se päätyi antamaan moitteet yhdessä, antamaan korjausehdotuksia, ja se antoi yksimielisen mietinnön. Kukaan valiokunnassa, ei edes sen sosialidemokraattinen puheenjohtaja Heinäluoma, esittänyt ministerin erovaadetta.

Näin ollen tässä tilanteessa salissa esitetty erovaade on henkilöön menevä vaatimus, jolle tarkastusvaliokunnan tekemä työ ei anna suoraa perustetta. Koska emme kuitenkaan hyväksy ministeri Bernerin toimintaa, emmekä halua antaa sille tukeamme, äänestämme tyhjää. Jos äänestys olisi hallituksen luottamuksesta ja toiminnasta tässä asiassa ja yleensä, äänestäisimme epäluottamuksen puolesta.

Täysin selvää oli myös, että ministeri ei tähän äänestykseen kaatuisi. Riippumatta siitä miten vihreät äänestäisivät. Jos vasemmisto ja SDP olisivat halunneet tosissaan ajaa ministerin eroa, olisi sitä pitänyt ehdottaa jo tarkastusvaliokunnassa, joka asiaa perusteellisesti käsitteli. Näin ei tapahtunut."- (Ville Niinistö, Vihreät)


-"Kun asiat selvisivät Kataisen-Stubin hallituksen aikana, niin Finaviassa aloitettiin oikeustoimet. Yhtiö teki anteeksiantamattoman mokan suhteessa vahingon ensisijaisiin aiheuttajiin (rahoitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja). Yhtiö lähti karhuamaan vahingonkorvauksia heidän vastuuvakuutuksestaan, mutta ei haastanut kavereita itseään oikeuteen. Kun kanneoikeus miehiin itseensä pääsi vanhenemaan (työsopimuslain mukainen 2 vuoden vanhenemisaika työsuhteen päättymisestä), niin myöskin oikeus vakuutuskorvaukseen raukesi.

Sen jälkeen yhtiö lähti yrittämään korvausta vielä rikosteitse noilta kahdelta (jos kyseessä tahallinen rikos, niin korvausoikeus ei vanhentunut) sekä hakemaan korvausta tilintarkastajalta tilintarkastuksen laiminlyönneistä. Toki tässäkin tarkoitus siis oli saada korvaukset varsinaisesti vastuuvakuutuksista, mutta yhtiö oli oppinut läksynsä siitä, että kanteet itse vastuullisia vastaan piti nostaa.

Nämä kanteet siis nostettiin edellisen Kataisen-Stubbin hallituksen aikana.

Sipilän hallituksen kaudella yhtiö vielä nosti kanteen yhtiön vuosien 2009-2011 hallitusta vastaan osin liittyen tilintarkastajaa vastaan käytyihin oikeudenkäynteihin.

Sittemmin rikosjuttu rahoitusjohtajaa ja varatoimitusjohtajaa vastaan ei menestynyt. Vahingonkorvauskanteet tilintarkastajaa ja ex-hallitusta vastaan taas Berner veti pois."- (Valtteri Aaltonen, SDP)