Teloitus nostalgisena eleenä #Rahapaja

25.04.2017

-"Tilaa upea juhlaraha!

Nostalginen Itsenäisyyden vuosikymmenet 1917-1939 -juhlaraha avaa hienon, Suomen itsenäisyyden tarinan saavutusten ja voitettujen vaikeuksien kautta kertovan rahasarjan. Saat kaupan päälle keräilykansion, johon voit koota kaikki sarjan juhlarahat. Tarjous koskee vain sarjan ensimmäistä juhlarahaa. Juhlaraha kuuluu Suomi 100 -ohjelmaan. Ennakkomyynti verkkokaupassa alkaa 4.5. klo 9.

Itsenäisyyden vuosikymmenet -rahasarjan ensimmäinen juhlaraha kertoo vuosista 1917-1939.

Juhlarahan tunnuspuoli muistuttaa vuonna 1918 kansalaisia koetelleesta sisällissodasta, josta Suomi selvisi."-

Suomen Rahapaja julkisti tänään Itsenäisyyden vuosikymmenet -juhlarahasarjan, joka kertoo Suomen itsenäisyyden tarinan saavutusten ja voitettujen vaikeuksien kautta.

Yhdessä rahassa teloitetaan lähietäisyydeltä punavankeja:

Tämän kolikon suunnittelijaa on innoittanut tämä onnen, innovaation ja rakkauden kuva, joka kauniin lyyrisellä tavalla avaa suunnittelijoidensa teemaa siitä, miten 'Suomi selvisi':

No, ehkä teloitetut eivät selvinneet, eikä sillä kai niin väliä ole, sillä ammutut edustivat 100%:n varmuudella nykyisen keskustelukulttuurin mukaisia 'ääripään' edustajia, joita esimerkiksi Eppu Torniainen potki hengiltä Rautatieasemalla saatesanoin 'laitettiin punikin veri virtaamaan'. Kyllähän sen nyt ymmärtää arjessa, että sisällissota oli loppujen lopuksi vain yhdet yhteiset talkoot, joissa jumpattiin ja innovoitiin Suomea nousuun. Ja olivathan Suomen keskitysleirit sisällissodan aikaan ihan ensimmäisiä koko Euroopassa ikinä, joten Suomi on innovoinut jo 100 vuotta! On siis juhlan aika!

Ja sopiihan tämä teloitusteema muutenkin täydellisesti nykyiseen poliittiseen narratiiviin kuin luoti sosialistin päähän, sillä tuolloin tehtiin vain mitä piti, eikä tuo nyt laitonta ollut ja kuoleehan niitä ihmisiä Syyriassakin, eikö vain?

Oikeasti voisi ehkä sanoa, että Suomen Rahapajan näkökulma kansalliseen traumaan nostalgiana on melkoisen erikoinen. Kolikko yrittää sanoa meille, että 'juhlista 100- vuotiasta Suomea nostalginen luoti kommarin päässä. Kaupan päälle keräilykansio. On aina hyvä aika juhlia ihmisten lahtaamista ja suomalaisia keskitysleirejä!'.

Rahapaja oli myös ajatellut, että Aylan Kurdin ruumis on hyvä kuva juhlistamaan suomalaista globaalia oikeudenmukaisuutta:

Tuo kuva on otettu tilanteesta, jossa Turkin rannikkovartiosto löysi rannalle huuhtoutuneen pienen Aylan- pojan ruumiin. Aylan Kurdin perhe pyrki hakemaan turvapaikkaa Euroopasta. Pieni poika hukkui ja Suomi vuonna 2017 ajattelee tämän juhlistavan 'globaalia oikeudenmukaisuutta'. 

Minun on vaikeaa löytää sitä nostalgista kulmaa tuossa kolikossa. Katsokaa tätä kuvaa hetki ja miettikää tämän kolikon irvokkuutta:

Minä olen sanaton. Minun sydämeni jättää aina lyönnin väliin, kun näen tuon kuvan. Ja nyt se liitetään globaaliin oikeudenmukaisuuteen.

Minä en vain kykene tajuamaan tätä aikaa, jossa kuollut pieni lapsi ja teloituskuvat ovat sitä kuvastoa, joilla juhlistaa itsenäistä Suomea.

Aloin silti heti pohtimaan Suomen historiaa ja sieltähän löytyisi vaikka mitä muisteltavaa, josta 'Suomi on selvinnyt' ja joiden kautta Suomea voisi juhlistaa. Tätä teloitusteemaa voisi jatkaa heti vaikka Toisen Maailmansodan neuvostovankien teloituskuvilla. Ja miksei Toista Maailmansotaa myös muistella ruumiskasoilla ja vaikka muistelemalla, miten sotilaat söivät rintamalla kuolleita kanssasotureitaan, kun muuta syötävää ei ollut? Nostalgista, eikö vain? Historiamme merkkihetkiä lienevät myös koulusurmat, saamelaisten riisto, pakkosteriloinnit ja Estonian uppoaminen. Miettikää, miten upeita kuvasarjoja noista tapahtumista saisikaan! Näistäkin selvittiin! Ja lasten hyvinvointia juhlistamaan sopisi ehdottomasti Jammu- setä ja Steen Christensenin naama kolikossa juhlistaisi poliisin merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa! Euroopan yhtenäisyyttä juhlistaisi upeasti nostalginen tuokiokuva Auschwitzin suihkuhuoneista! Nyt on kyllä ihana innovointipöhinä Suomessa, jota eivät kaikenmaailman dosentit pilaa. 

Noiden ihastuttavien kolikoiden vuoksi on kyllä nostalginen olo. Minä oikein kylven tässä ihanassa teloituksen nostalgiassa. Voi, kunpa saisimme nuo hyvät ajat takaisin! Oi niitä aikoja, vihollisen tappamista ja luoteja kuin nostalgisina eleinä kommareiden ja muiden punikkien päissä!

Minä keksin jo muutaman uuden konkreettisen juhlarahaversion tulevaisuuden nostalgiaa varten. Olisi upeaa saada kolikot, joissa yhdellä olisi 'Pekka ja Pätkä neekereinä' ja toisella puolella Rautatieaseman puussa itsemurhaa yrittänyt turvapaikanhakija. Ja toisessa kolikossa olisi Jimi Karttunen kadulla makaamassa ja toisella puolella Suomi Ensin -aktiiveja unelmoimassa Ilja Janitskinista presidenttiä. Ja yhdessä kolikossa pitää ehdottomasti olla kuva Saku Koivusta vuonna -95 nostelemassa pokaalia jääkiekon maailmanmestaruuden kunniaksi ja kolikon toisella puolella voisi olla päähän ammuttu rintamakarkuri Karjalan kannakselta. Tehdään Suomesta jälleen suuri ja vastataan tulevaisuuden nostalgianhimoon jo nyt! Rahapaja, olettehan kuulolla?

Meidän on silti pakko myöntää yksi asia: nuo kolikot kertovat totuuden ajastamme ja teloittaja on suomalaisen työn todellinen sankari, joka ei turhia kysele, vaan hän toimii ja hukkunut lapsi on vain kohde, joka banalisoidaan kuvaksi kolikossa. 

'Tehtiin, mitä piti'.

Sopii aikamme tarinaan täydellisesti. Millään muulla ei ole väliä, ei oikeudenmukaisuudella, ei moraalilla. Olemme se kärsinyt kansa, jonka elämän eetoksen tiivistää se, että meillä aina tehdään se, mitä pitikin tehdä, oli vain pakko.

'Tehtiin, mitä piti'.

Tämä on aikamme kuva ja aikamme politiikkaa. Ihmisillä ei ole ruokaa ja siitä syytetään pakolaisia ja ihmisten hyvinvointiin liittyvät päätökset ovat niitä vaikeita, mutta leikattava on ja sitten miljardeja on laittaa uusiin Horneteihin ja aseisiin, tuosta vain kuin helppoina päätöksinä. 

'Tehtiin, mitä piti'.

Minulla on aika hiljainen olo juuri nyt. Jotenkin Juha Sipilän sanat tuntuvat alleviivaavan tätä irvokasta aikaa:

-"Suomen täyttäessä sata vuotta toivon näkeväni samanlaista optimismia ja innostusta, joka vallitsi itsenäisen Suomen alkutaipaleella."

No, ovathan nuo kolikot sentään kotimaista käsityötä, joten kaikki on ehdottoman hyvin, eikö vain? Hassunhauska fraasihan on, että 'työ tekee vapaaksi'.

Arbeit macht frei. Ai että, miten nostalgista.

[NOSTALGIA tarkoittaa menneen ikävöintiä, kaihoa ja haikeutta. Nostalgiaan liittyy usein menneen aikakauden ihannointia. Sananmukainen merkitys sanalle nostalgia on koti-ikävä, kotimaan kaipuu.]