Juha Sipilä ja kuntalupaus suoraan menneisyydestä #vaalipuhetta

27.02.2017

Juha Sipilä on tehnyt #kuntalupauksen.

Tätä lupausta säestetään sanomalla:

-"SIPILÄN MUKAAN kaupun­gis­tu­misen vauhti riippuu työpaikkojen synnyt­tä­mi­sestä. Hän sanoo hallituksen panostaneen esimerkiksi tieverkkoon ja korjaus­ra­ken­ta­mi­seen, jotka vaikuttavat kasvu­kes­kusten ulkopuolella.

- Isot uutiset kasvu­kes­kusten ulkopuolella ennakoivat toisen­lai­sesta kehityksestä, paljon on toisenlaista virtaa olemassa. Siinä löytyy luonnon tasapaino mihin työpaikat syntyvät, Sipilä sanoo STT:n kunta­vaa­li­haas­tat­te­lussa.

Hän viittaa isoilla uutisilla biotuo­te­teh­tai­siin ja muihin tehdas­hank­kei­siin. Sipilän mukaan kaupun­gis­tu­minen on euroop­pa­lainen ilmiö, jossa Suomi etenee valtavirrassa.

- Biotalouden hankkeet ovat hyvä esimerkki, että tekeminen hajautuu sinne missä luonnonvarat ovat. Se on tervettä hajauttamista, kun se lähtee luontaisista elin­voi­ma­te­ki­jöistä, joita kullakin alueella on, Sipilä sanoo."-

'Tekeminen hajautuu sinne, missä luonnonvarat ovat'.

Suomen luonnonvarat ovat metsä ja maan uumenissa olevat muutamat metallit. Ilmeisesti Talvivaara on Juha Sipilän visiossa sellaista 'tervettä hajauttamista'? Siis esimerkki niistä 'luontaisista elinvoimatekijöistä', kuten Valtion satojen miljoonien tuet. Myös infrastruktuurin luominen paikkoihin, joissa ei ole muuta kuin metsää, lienee tätä uutta 'luontaista vetovoimaa'?

Juha Sipilän mainitsemista biotuotetehtaista voisi ottaa esimerkiksi vaikka Äänekosken jo rakenteilla olevan biotuotetehtaan. Uutta työtä koko jalostusketjuun tämä Äänekosken biotuotetehdas tuottaa 1500:n työpaikan verran. Myös Kemiin suunniteltua biodieseljalostamoa ei kannata unohtaa tässä kohtaa: miljardin investointi ja työpaikkoja 150.

Tämä työpaikkojen luonti on sinällään tietenkin hyvä asia, kuten on erityisesti Äänekosken jo rakennusvaiheeseen edennyt investointikin, joka on kooltaan suurin yksittäinen metsäteollisuuden investointi Suomeen kautta aikojen ja on arvoltaan yli miljardi euroa. Mutta ei tuo yksi investointikaan luo työpaikkoja niin paljon, että se korvaisi jo aiemmin kadonneet työpaikat keskisestä Suomesta. Ja nyt on kyse suurimmasta metsäteollisuuden investoinnista Suomessa kautta aikain, niin montako vastaavaa Suomeen pitäisi saada, jotta Suomen ainoan todellisen luonnonvaran eli metsän hyödyntämisellä saataisiin työpaikkoja niin paljon kuin niitä on aiemmin menetetty? Niinpä. Melkoisen monta vastaavaa tehdasta tarvittaisiin, jotta Juha Sipilän 'hajautuksella onneen'- visiossa olisi jokin järkevä pohja.

Tuo nyt rakenteilla oleva tehdaskin on niin tehokas, että se yksinään lisää kuitupuun käyttöä 10%:

-"Tehdas käyttää havupuuta 4,5 milj. m³ ja koivua 2 milj. m³ vuodessa. Tehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa noin 4 milj. m³ eli noin 10 prosentilla vuodessa. Lisäyksestä valtaosa on havukuitupuuta. Kuitupuu hankitaan pääosin Suomesta."-

Minä sanoisin, että ei Suomi montaa vastaavaa tehdasta pystyisi pitämään yllä, sillä ne söisivät Suomen metsät. Tämä siis tarkoittaa, että vastaavia (Äänekoski & Kemi) investointeja metsistä raaka-aineensa saavaan biotuotantoon ei voi montaa olla tulossa. Tähän on syynä myös se inha tosiasia, että ei metsiä voi myöskään liikaa hyödyntää ja kasvavaan biotalouteen liittyy myös suuria riskejä. Jos nimittäin biotalous on metsiin keskittyvää, biotalouden kautta mahdollistuvat ilmastohyödyt voivat kadota kokonaan: kun metsän pinta-ala vähenee, niin silloin hiiltä sitovat nielut nimittäin kutistuvat (eikä tässä kehityksessä puolestaan ole mitään positiivista). Metsä ei siis ole rajaton resurssi, vaikka se uusiutuva luonnonvara onkin.

'Tekeminen hajautuu sinne, missä luonnonvarat ovat'. Tämä on käytännössä tyhjä fraasi, sillä ei koko biotalouden tekemistä tarvitse hajauttaa yhtään mihinkään, ainoastaan jalostusketjun alkupää työllistää siellä, missä raaka-aineet ovat (ainakin silloin, kun kyse on puusta). Tehtaiden työllistävä vaikutus sinällään on hyvin alhainen ja niiden sijainnille oleellista on satamien sijainnit, sähkön saanti ja muu infrastruktuuri (juuri niitä, joita löytyy useasta kasvukeskuksesta).

Ja toisaalta niitä puuhun perustuvia biotuotetehtaitakaan ei loputtoman montaa voida rakentaa, sillä ei metsä ole rajaton resurssi. Eikä meillä juuri metsän lisäksi muita sellaisia luonnonvaroja ole, jotka työllistäisivät tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä kasvukeskusten ulkopuolella. Ei edes silloin, jos päättäisimme kaivaa kaiken mahdollisen metallin Suomen maaperästä.

Biotaloudessa puolestaan on esimerkkejä, jotka puoltavat asumisen keskittymistä nimenomaan kasvukeskuksiin. Esimerkiksi jätteet ja tähteet eivät nimittäin metsissä kasva:

-"Neste on maailman suurin jätteistä ja tähteistä jalostetun uusiutuvan dieselin tuottaja. Jätteiden ja tähteiden osuus yhtiön uusiutuvista raaka-aineista on tällä hetkellä lähes 80 prosenttia. Neste pystyy hyödyntämään yli 10:tä uusiutuvaa raaka-ainetta ja tekee aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä raaka-ainepohjan laajentamiseksi sekä uusien, aiempaa heikkolaatuisempien raaka-aineiden löytämiseksi ja käytön mahdollistamiseksi."-

Polttoaineet ovat yksi merkittävimmistä biotalouden kohteista, eikä polttoaineiden valmistus ole pelkästään metsistä riippuvainen, eikä niitä ole senkään vuoksi mitään syytä rakentaa metsien lähettyville. Biopolttoaineet olisivat siksikin erinomainen kohde investoinneille, että raaka-aineiden kirjo on monipuolinen, valmistettu polttoaine toimii vientituotteena ja vientituotteena voisi olla myös biopolttoaineeseen liittyvää teknologia ja jopa jalostamot.

Myös kalankasvatus on alue, joka toimisi loistavasti ihmisten lähellä uusissa maalle rakennettavissa kalankasvattamoissa. Tulevaisuudessa useat eri biotalouden alat voisivatkin elää symbioosissa lähellä ihmisten asutusta hyödyntäen jätteitä ja tuottaen vastapalveluna ruokaa sekä energiaa:

Biotaloudessa on siis valtavasti huikeaa potentiaalia, eikä se potentiaali todellakaan ole sidottu kasvukeskusten ulkopuolelle, vaan ehkä jopa päinvastoin. Vain Äänekosken kaltaiset suuret, valtaisista raaka-ainemääristä elävät investoinnit on järkevää viedä sinne, missä raaka-aineet ovat, mutta eivät ne edes Ääneskosken miljardi-investointina tuota työtä kuin nuo aiemmin mainitut 1500. Referenssinä mainittakoon, että muinainen Salon matkapuhelintehdas työllisti pelkästään Salossa alihankkijoineen sellaiset 10.000 ihmistä ja monin verroin enemmän koko jalostusketjussa.

Biotaloudessa voisi olla valtavasti potentiaalia, mutta Juha Sipilän puheiden ja todellisuuden välissä on valtaisa aukko. Tähän kaksi syytä:

  • Yhteiskunnan panostukset uusien tuotteiden luomiseksi ovat nykyään mitättömän pieniä (koulutusleikkaukset sekä tutkimuksen ja kehityksen olemattomuus).
  • Luonnonvarat eivät ole merkittävin syy tehtaiden ja työpaikkojen sijainnin määrittelylle, eikä 'hajautus' ole mikään luonnonlaki (vaikka Juha Sipilä vihjailee jotain ihan muuta).

Rautalankaa: Tutkimukseen ja kehitykseen suunnatut panostukset ovat avainasemassa, jotta meille Suomeen syntyisi oikeasti korkean jalostusasteen biotuotteita ja siihen liittyvää tuotantoa ja työtä. Pelkällä raaka-aineella ei pitkälle pötkitä. Biotaloudessa oleva työkin tullee olemaan hyvinkin paljon koulutusta vaativaa, korkean jalostusasteen työtä, joka ei edellytä kaikilta osin Juha Sipilän vision 'tekemisen hajautumisesta' toteutumista. Tehtaat ja valmistus voivat olla myös siellä, missä ihmiset ovat ja joka tapauksessa oleellisinta olisi luoda uusia tuotteita (ja niille markkinoita), jotka ovat jalostusarvoltaan sekä arvonlisältään korkeita:

-"Kansallisessa metsästrategiassa 2025 (Maa- ja metsätalousministeriö 6/2015 2015) asetetaan metsäpolitiikan pääsuuntaviivat seuraavalle kymmenelle vuodelle. Strategiassa painotetaan niin perinteisen metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä kuin uusien innovaatioiden myötä kasvavaa liiketoimintaa. Taloudellisiksi tavoitteiksi asetetaan arvonlisäyksen ja liikevaihdon nostaminen sekä käytetyn puuraaka-ainepanoksen pieneneminen tuotettua arvonlisäystä kohden.

Myös Suomen biotalousstrategia asettaa yhdeksi tavoitteeksi arvonlisän nostamisen käytettyä raaka-ainepanosta kohden. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan tuotantovolyymien noustessa myös arvonlisäys ja liikevaihto kasvavat metsäteollisuudessa.

Sen sijaan arvonlisäys käytettyä puukuutiometriä kohden laskee ennustetulla kehityksellä. Näyttää siis siltä, että arvonlisän nostaminen tulevaisuudessa jää uusien korkean jalostusasteen tuotteiden varaan. Antikainen ym. (2016) arvion mukaan biotaloudellisessa ohjauksessa tulisikin todennäköisesti keskittyä enemmän uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen kuin puun liikkeelle saamiseen. Kansallisessa metsästrategiassa (Maa- ja metsätalousministeriö 2015) korostetaan T&K -panosten tärkeyttä uuden liiketoiminnan aikaansaamiseksi. Myös hallitusohjelmalla (Ratkaisujen Suomi 2015) pyritään vauhdittamaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa uusien tuotteiden synnyttämiseksi.

Biotalousstrategiassa arvioidaan, että tavoitellun kasvun aikaansaamiseksi tarvittaisiin 2,1 miljardin euron julkisia panoksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen (riskirahoitus, T&K ja pilotit) (Suomen biotalousstrategia, 2014). Tämä on varsin paljon, sillä vuonna 2015 koko julkisen sektorin T&K-rahoitus oli noin 0,5 miljardia euroa (Suomen virallinen tilasto (SVT) 2016). Uusien tuotteiden aikaansaamiseksi tarvittaisiin julkisten panostusten lisäksi varmasti myös yritysten panostusta.

Puupohjaiseen biotalouteen liittyvät toimialat eivät kuitenkaan panosta ainakaan tällä hetkellä erityisen paljon tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Paperiteollisuuden tutkimus- ja kehitysmenot olivat vuonna 2015 yhteensä noin 100 miljoonaa euroa ja puuteollisuuden menot vain muutamia miljoonia (Suomen virallinen tilasto (SVT) 2016) Tämä on vain noin kaksi prosenttia yritysten tutkimusmenoista, eikä määrä ole ollut viime vuosina kasvussa."-

Juha Sipilän #kuntalupaus puheissa haiseekin paperitehdasmaisesti bluffi ja äänestäjien kosiskelu ja onhan tämä ymmärrettävää, sillä ovathan vaalit lähellä. Tässä kosiskelussa ei toki kannata unohtaa kuntalupauksen toista osaa, sillä todellisuudessa ei hän ole valmis tukemaan kouluihin saati varhaiskasvatuksen tukemista millään tavalla:

-"Sipilä välttää antamasta kunta­po­lii­ti­koille neuvoja esimerkiksi koulutuksen ja varhais­kas­va­tuksen järjes­tä­mi­sessä, mutta puolustaa hallituksen linjaa.

Hallitus on antanut kunnille vaihtoehdon esimerkiksi rajoittaa subjek­tii­vista päivähoitoa ja kasvattaa varhais­kas­va­tuksen ryhmäkokoja.

- Hallituksena olemme kuntien toivomuksena päättäneet antaa liikkumavaraa, ja haemme yhä liikkumavaraa muissa kysymyksissä, Sipilä sanoo.

Hänen mukaansa paras asiantuntemus on paikan päällä.

- Jos koulussa oppilasmäärä laskee eikä ole mahdol­li­suutta kaikkia kouluja pitää, luotan paikalliseen päätök­sen­te­koon, Sipilä sanoo."-

Hallitus ei siis ole oikeasti tukemassa omia puheitaan biotalouden kehittämisestä, Sipilä ratsastaa yhdellä Äänekosken tehtaalla ja Sipilä on valmis edelleen alasajamaan kouluja sekä heikentämään varhaiskasvatusta myös niillä paikkakunnilla, joita hän nyt #kuntalupauksellaan kosiskelee. Ei siis mitään uutta puolitotuuksien ja hölynpölyn hallitusrintamalla.

Ja kaiken tämän lisäksi suosittelen teistä jokaista vielä hetken muistelemaan Juha Sipilän surullisen ja kuuluisan #koulutuslupauksen kohtaloa ja tätä kuvaa soisin jokaisen suomalaisen katsovan joka päivä ja miettivän, ketä oikeasti kannattaa äänestää:

Kuntalupaus on alustavasti pohtien todennäköisesti aivan yhtä uskottava kuin koulutuslupaus.

Juha Sipilän visio ei myöskään kerro, miksi kaupungistumisen virran pitäisi kääntyä. Miksi maaseutua pitäisi väkisin pitää elossa, jos se ei luonnollisesti elinkelpoisena pysy? Miten ihmeessä muutamat tehdasinvestoinnit olisivat signaali kaupungistumisen megatrendin taittumisesta? Mitä pahaa on ihmisen muuttamisessa kasvukeskuksiin ja kaupunkeihin? Onko luonnon tuhoaminen pieni hinta siitä, että saadaan uusia Terrafameja? Kaupungistuminen ON megatrendi, eikä välttämättä paha asia lainkaan: ihminen hakeutuu elämän, toimeliaisuuden ja tarjonnan piiriin, joten tätäkö Juha Sipilä ja Keskusta inhoavat?

Joku voisi myös kertoa Juha Sipilälle, että myös ihmiset ovat oleellinen resurssi ja investoinnit voisi olla järkevää myös suunnata sinne, missä ihmiset ovat.

Ja Juha Sipilälle terveisiä Maailmanpankilta:

-"All of the factors suggest why productivity is higher in larger cities than in smaller cities. Larger cities permit greater specialization and admit more complementarities in production. They facilitate spillovers and learning within and across industries. And they facilitate sharing and risk pooling by their very size."-

Juha Sipilän #kuntalupaus. Vaalipuhetta. Ei muuta. Ei kai kukaan tosissaan noita puheita ottanutkaan?

MOT.