Erään kostoretken anatomia #Alpakka

13.12.2017


Tässä on dokumentti siitä, että Aleksi Pahkala haki luvan Töölön itsenäisyyspäivän lastentapahtumaan.

Tämän dokumentin ympärillä törmäsin keskusteluun, joka paljastaa omalla tavallaan sen, miten netin likasanko toimii. Tuo keskustelu oli mitä parhain esimerkki siitä, miten luodaan tarinaa, joka tukee omia ennakkoluulojaan ja joka ylläpitää omia kupliaan, joissa tarkoitus on vain ja ainoastaan luoda tunnelmaa yhteisestä vihollisesta ja jonka määrittelyssä järjellä, saati suhteellisuudentajulla kummallakaan ei ole mitään roolia.

Dystopian luontiin kuuluu esimerkiksi herra nimeltä Junes Lokka, joka jo itsessään on kauhukuva siitä, miten käy, kun yhdistää islaminhon, rasismin ja kannabiksen ja joka löytää dokumentista epäilyttäviä asioita (kuten se, että lupa saatiin vuorokaudessa ja että se ei maksanut mitään):

Jostain itselleni vieraasta syystä siinä on siis jotain ihmeellistä, että kaupungin virasto toimii nopeasti tässä asiassa ja että tuo lupa ei maksa mitään. 

Kun katsoo hel.fi-sivuille, niin siellä sanotaan ihan suomenkielellä näin: "Oletko järjestämässä tapahtumaa kaupungin alueella? Jos kyseessä on puisto, katu tai aukio ja aiot viedä paikalle esimerkiksi telttakatoksen, tarvitset luvan kaupunkiympäristön alueidenkäytöstä. Lupa on usein ilmainen". Ihmeellinen on tämä inter web.

Tässä keskustelussa tarinan ytimestä löytyvät sellaiset tekijät kuin valhe, salaliitto ja valtaisa pöyristyminen. Ja mukana Junes Lokan kanssa pöyristymässä oli myös koko alpakkagaten kehittänyt blogisti herra Eskola:

Tuo dokumentti siitä, että Aleksi Pahkala on hakenut tapahtumalle lupaa, on siis 'raskauttava todiste'. Ilmeisesti siis siitä, että lupa haettiin ja se lupa saatiin? Ei tuo nimittäin muuta paljasta. Ollaan kyllä jännän äärellä. Se toki saattaa näissä dystopioissa tulla yllätyksenä, mutta jotkut ihmiset nyt vaan toimivat ihan prosessien ja lakien mukaan, eikä tässä ole mitään ihmeellistä.

Tuo dokumentti lupaprosessin mukaan toimimisesta on myös herra Eskolan mielestä mitä upeinta tutkivaa journalismia:

Mitä tuohon nyt sanoisi? Aika hiljaiseksihan tuo vetää.

Nyt tarinassa alkaa näkyä se normaali julkisen keskustelun vainoharha, jossa maailma muodostuu salaliitoista ja 'hyvien ihmisten' vastenmielisyydestä. Virkamiehiä pitäisi alkaa jo syyttää rikoksistakin:

Huippujournalismia, todella!

Mutta olkaa huoleti, ei tämä netin likasanko lopeta tarjoomaansa vieläkään. Vaikuttaa siltä, että tämä alpakkagate on ehtymätön typeryyden lähde, jonka ansiosta vielä useat sekopäiset tarinat ja uskomukset syntyvät ja muuttuvat todeksi. Minä arvostan myös sitä mielikuvituksen lentoa, jolla alpakkagate saadaan linkattua myös poliitikkoihin, joilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä ja miten poliisiakin saadaan sujuvasti syytettyä siitä, että he olisivat toimineet jotenkin lainvastaisesti.

Miettikää: edelleenkään mitään salaliittoa ei ole ollut, eikä kukaan ole toiminut millään muulla tavalla kuin lakien ja asetusten mukaan. Mutta pakko olla salaliitto, pakko:

Herra Eskola on menossa mukana muistuttamassa, että 'käynnissä on uusi sumutusoperaatio', jonka paljastaa Ylilauta. Tämähän alkaa vaikuttamaan siltä, että herra Eskola onkin James Bond, joka taistelee maailman epärehellisiä toimijoita vastaan ja paljastaa salaliittoja ja pahoja ihmisiä.

Aikamoista. Mutta tarina jatkuu:

Tarinaa punavihreästä valheesta lingotaan edelleen totena ja sitä vahvistetaan näissä netin kaikukammioissa. Mitäs sitä pohtimaan, että oikeastaan mitään valhetta ei ole edes ollut, saati mitään salaliittoa tai sabotaasipyrkimystä. 

Totuus ja järki ovat jo aikoja sitten kadonneet ja valhe jankutettu todeksi. Vanha natsien viisaushan oli, että kun valhetta toistaa tarpeeksi kauan, siitä tulee totuus. Ja juuri tätä ilmiötä me olemme todistamassa nyt aitiopaikalta.

Onneksi herra Eskola jaksaa taistella epäoikeudenmukaisuutta vastaan:

Jotenkin tulee surullinen mieli, kun lukee näitä keskusteluja. Jotenkin tulee väkisin mieleeni, että osalla ihmisistä denialismi ja halu uskoa lujasti salaliittoihin rapauttaa todellisuudentajun ja estää näkemästä asioita sellaisina kuin ne oikeasti ovat. Tässä denialismissa ympäröivän todellisuuden tapahtumista muodostuu pelkojen ja salaliittojen outo kudelma, jossa asiat ovat sitä, mitä niiden oletetaan ja spekuloidaan olevan, sillä kaiken takana on oltava aina jokin salaliitto. Ja tämä näkyy myös herra Eskolan, Junes Lokan ja Päivän Byrokaatin sekopäisessä retoriikassa, jonka oivana esimerkkinä ovat nuo kuvat eri keskusteluista.

Herra Eskola uskoo taatusti vilpittömästi tähän 'huippujournalismiin' ja taisteluunsa 'vihervasemmiston valheita' vastaan. Mutta uskoessaan siihen, että jo pelkkä lastentapahtuman luvan hakuprosessi on osoitus jostain suuremmasta salaliitosta, alleviivaa hän itsensä kertomaa motiivia tuoda esille 'salainen' Aleksi Pahkalan pohdinta: paljastaa vasemmiston epärehellisyys ja puhdistaa oma aate. En minä siksi ihmettele, että hän halusi raamittaa Pahkalan lauseet negatiivisesti unohtamalla kokonaisuuden, jossa samassa lainauksessa väitetty asiakin jo kumottiin, sillä hän oli aatteen asialla.

Mutta kun olet päättänyt olla vasemmiston aatetta puhdistava James Bond, ei todellisuudella ole enää väliä, vaan väliä on tarinalla, jonka haluaa luoda:

Social Justice Warrior elää herra Eskolassa vahvana! 

Eikä hän mitään paljastanut (paitsi itsensä). Hän tulkitsi väärin, loi väitteen, jota ei perustele, valehteli ja hän halusi vain saada päänsä päälle sädekehän. Siitähän tuossa on kyse, ei mistään muusta. Siihen on siis syynsä, että hän ei kirjoituksessaan edes avaa paljastuksensa sisältöä, ei perustele, mikä kohta paljastaa hänen väitteensä olevan totta, vaan hän keskittyy puhumaan arvoistaan, moraalistaan, pettymyksestään. Herra Eskola oli moraalisella kostoretkellä - ja hän onnistui siinä. Tämä on se mielikuva, joka koko tapauksesta piirtyy. 

Mutta miettikää, miten sekopäistä tämä on: tuolla ulkona kulkee joukko ihmisiä, jotka pohtivat aivan vakavissaan lastentapahtuman lupahakemuksen syvempiä merkityksiä, vatvovat tapahtuman kävijämääriä ja täysin vakavissaan pitäen edelleen totena sitä, miten tuo Töölön lastentapahtuma järjestettiin vain persuja ja muita natseja kiusatakseen (vaikka näin ei missään vaiheessa ollut edes tarkoitus).

Kyllä tämä hulluus hiljaiseksi mielen vetää. Netin likasanko on nyt.

Ja te kaikki, jotka uskoitte tämän bluffin: ottakaa opiksenne. Olemme nähneet tapahtumaketjun, jossa moraalisen närkästyksen marinoima halu nähdä asioita muodostui valhetta vahvistavaksi tekijäksi ja koko ajan unohdettiin pysähtyä kysymään, mitä oikeasti sanottiin ja mitä oikeasti epäselvillä lauseilla oli tarkoitettu.

Lisäksi unohdettiin myös kysyä yksi hyvin oleellinen kysymys: entä sitten? Entä sitten, vaikka töölöläiset olisivatkin halunneet junttinatsien sijaan järjestää jotain kivaa itselleen ja muille? Siis sitä iloista ja positiivista, josta tapahtuman järjestäjätkin alusta asti ilman salaista agendaa olivat puhuneet? Entä sitten? Kenelläkään ei ole yksinoikeutta julkiseen tilaan ja kuka tahansa voi anoa luvan aivan mihin tahansa (ja sitten mahdollisesti saada se lupa). Tämä on kokoontumisvapauden ytimessä.

Mutta sitten herra Eskola halusi pelastaa vasemmiston, kostonhalu ja hysteria veivät miestä ja lopputuloksena totuus koki tappion. Netin likasanko teki tehtävänsä. Mitenköhän puhtaaksi se herra Eskolan aate nyt oikein tuli, kun sitä valheella lähti pesemään?

Veikkaan, että ei kovinkaan puhtaaksi.