YHTEISKUNTA. KOTIMME.
Kirjoita alaotsikko tähän

Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle, kunnat eivät enää hoida ihmisten sairauksia, mutta ne voivat auttaa ihmisiä pysymään terveinä. 

Kulttuuri ja liikunta luovat hyvinvointia ja kunnan palveluina tulevat niidenkin ulottuville, joilla päivästä toiseen on jokaista euroa venytettävä. Kun panostetaan niihin sekä kirjastoihin, harrastusmahdollisuuksiin, hyvään asuinympäristöön ja lähiluontoon, ihmiset elävät terveempinä ja pitempään. Se vapauttaa samalla yhteistä rahaa niiden auttamiseen, joilla ei mene yhtä hyvin.

Palveluiden uudistus on mahdollisuus tehdä asiat fiksummin ja asiakasta kuunnellen ja asiakasta kunnioittaen.

Köyhyys ja eriarvoisuus ovat pois meiltä jokaiselta. Hyvässä yhteiskunnassa ketään ei päästetä putoamaan. Hyvässä kunnassa kaikissa päätöksissä pidetään heikompien puolta.

Hyvä yhteiskunta on koti meille kaikille. Niin vanhoille asukkaille kuin uusille tulokkaillekin. Hyvä koti on sellainen paikka, jossa on hyvä elää ja olla.

Vantaa on hyvä paikka. Vantaalla on turvallista, Vantaa on lähellä kaikkea ja Vantaalta on helppo lähteä kauemmaksikin. Pidetään Vantaa hyvänä paikkana elää. Pidetään Vantaa hyvänä kotina.

Sosiaali- terveyspalveluiden uudistamisessa meidän pitäisi muistaa:

  • Vaikka hallinto siirtyy kauemmas, palveluiden tulee pysyä lähellä. Miten tahansa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus toteutetaankin, niin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tulee kaventaa terveys ja hyvinvointieroja maan eri osissa ja väestöryhmien välillä. 
  • Vahvistetaan perusterveydenhuoltoa. Julkinen, kaikkien käytössä oleva perusterveydenhuolto on kulmakivi, jonka varassa ihmisten terveys lepää. Sen pitää olla matalan kynnyksen palvelu lähellä jokaista: jotain, mikä tavoittaa niin eläkeläisen kuin työttömän, työssäkäyvän kuin lapsiperheen. 
  • Luodaan saumattomat hoitoketjut. Ihminen on kokonaisuus. Häntä tulee hoitaa sellaisena. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perus- ja erikoissairaanhoidon väliset raja-aidat tulee purkaa, jotta eri palveluja ei joudu hakemaan eri luukuilta, vaan yksi ja sama taho vastaa siitä, että ihminen saa tarvitsemansa palvelut. 
  • Turvataan julkiset palvelut. Julkisesti järjestyt, rahoitetut ja tuotetut palvelut ovat suomalaisen hyvinvointivaltion ydin. Sitä tukemaan ja täydentämään tarvitaan sekä yksityisiä palveluntuottajia että erilaisten järjestöjen palveluita. 
  • Varmistetaan järjestelmän avoimuus. Julkisilla verovaroilla rahoitetut palvelut tulee järjestää ja tuottaa avoimesti. Palveluiden hintoja ja laatua tulee voida seurata ja valvoa eikä päätöksenteon läpinäkyvyys saa kadota osakeyhtiöiden salaisuuden verhon taakse.
  • Julkiset verovarat on käytettävä kansanterveyden edistämiseen eikä vain yksityisten toimijoiden voittojen kerryttämiseen. 
  • Toteutetaan uudistus fiksusti. Kun uudistusta tehdään, ensin tulee purkaa erilaiset hallinnolliset raja-aidat palveluiden väliltä. Sitten pitää varmistaa, että palveluiden järjestäminen ja rahoittaminen ovat yksissä käsissä. Vasta viimeiseksi voi arvioida, miten niin kutsuttua asiakkaan valinnanvapautta voidaan lisätä tinkimättä uudistuksen tavoitteista. 
  • Parannetaan julkisen palvelun tehokkuutta parantamalla asiakaslähtöisyyttä sekä johtamista. Resurssit ovat olemassa, mutta toimintojen hukka aiheuttaa tehottomuutta ja ne syövät resurssit. Pyritään saamaan samalla enemmän, nopeammin ja ajoissa.

Ihminen keskiöön. Ihminen on kuitenkin se, joka luo kaupungin. Ei unohdeta ihmistä.

Ihmisen pitää saada apua, tukea ja ihmisen pitää saada liikkua helposti, sujuvasti, puhtaassa kaupungissa. Mitä me voisimme tehdä?

  • Yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja hätää vastaan on kamppailtava päättäväisesti ja tiukasti. Sitä tehdään kunnissa yksittäinen päätös kerrallaan: pysäytetään alueiden eriytyminen. Emme halua yhteiskuntaa, jossa on yhtäällä rikkaiden aidattuja lintukotoja ja toisaalla kärjistyvän huono-osaisuuden alueita. Rakennetaan asuinalueet niin, että kaikilla alueilla asuu erilaisia ihmisiä. Sekoitetaan omistusasuntoja ja vuokra-asuntoja. Tuetaan erityisrahalla kouluja ja palveluja niillä alueilla, joissa on keskimääräistä enemmän ongelmia. 
  • Asuminen kuntoon. Jokaisella on oikeus asuntoon. Torjutaan asunnottomuutta ja turvataan kohtuuhintainen asuminen. Varsinkin suurissa kaupungeissa se tarkoittaa, että uusia asuntoja on kaavoitettava tarpeeksi. Varmistetaan opiskelija-asuntojen riittävä määrä ja muut erityisryhmien asumistarpeet. Asuntojen ja palvelujen tarjonnassa muistetaan, että jopa 40 % suomalaisista asuu yksin. Heidän tarpeensa ovat yhtä tärkeät kuin yhdessä asuvien. Asunnottomia ei saa jättää hankeen, ei kesän helteisiin, ei syksyn sateisiin. 
  • Jokaiselta varojensa mukaan. Palvelumaksut on mitoitettava asukkaiden maksukyvyn mukaan. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttöä voidaan lisätä maksuttomilla päivillä tai vuoroilla. 
  • Puututaan varhain. Hyödynnetään etsivän nuorisotyön kaltaisia malleja, jotta tavoitetaan myös ne ihmiset, jotka eivät ole palveluiden piirissä, töissä tai koulussa. 
  • Ihminen keskiöön. Syrjäytymisen ehkäisyssä tarvitaan niin koulutusta, työvoimapalveluita, sosiaali- ja terveyspalveluita kuin vapaa-ajan palveluitakin. Ihmisen on saatava tarvitsemansa tuki, ohjaus ja palvelut riippumatta niiden järjestäjästä. 
  • Perustulo. Ehdottomasti. 
  • Puhdas ja viihtyisä kaupunki ihmisille. Iso kansainvälinen trendi on, että lapsiperheet muuttavat yhä enemmän takaisin kaupunkien keskustoihin. Tartutaan siihen. Varmistetaan, että myös keskustoissa on lapsiystävällisiä palveluja, leikkipaikkoja, puhdasta ilmaa ja siellä on turvallista liikkua. 
  • Arjesta sujuvaa. Arjen toimivuuden ratkaisee, kuinka kunnissa onnistutaan sijoittamaan asuminen, työpaikat ja palvelut: ovatko ne toisiaan lähellä ja liikkuminen niiden välillä helppoa ja ovatko ne kaikkien saavutettavissa. Vihreä kaavoitus tarkoittaa sujuvampaa arkea, vähemmän melua, puhtaampaa hengitysilmaa ja viihtyisämpää elinympäristöä.

Lisää elämää, harmautta vastaan! Tavoitteenamme pitää olla elävä Vantaa.

Viihtyisässä kaupungissa ja kylässä eri aikakausien kerrostumat näkyvät. Vihreät ovat vaatineet vanhojen arvokkaiden rakennusten säilyttämistä ja niin teemme jatkossakin ja niin teen minäkin. Lisätään taidetta julkisessa rakentamisessa ja katutilassa. Edistetään elävää kaupunki- ja kyläkulttuuria.

Kulttuuritilat ja -tapahtumat sekä asukkaiden omaehtoinen toiminta tekevät kunnasta kuntalaisten yhteisen.

Siksi Vantaa:

  • Ottaa tavoitteekseen elävän kaupunkikulttuurin ja hyvät harrastusmahdollisuudet. 
  • Tuottaa kaikille avoimia matalan kynnyksen tapahtumia lähelle ihmisiä. 
  • Kehittää Silkkitehtaasta kulttuurikeitaan, sillä sellainen Vantaalta puuttuu. 
  • Pohtia Nissbackan Kartanon alueen kehittämistä ja tukemista Nissbackan tarpeista lähtien ja niitä kunnioittaen. Nissbacka on piilossa oleva helmi.
  • Luo lähiliikuntapaikkoja ja matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia, kuten skeittiramppeja, senioripuistoja ja höntsäilynurmikoita kaikenikäisille puuhailijoille ja palloilijoille kaikille alueille. Liikunta on parasta (kuoleman) ehkäisyä! 
  • Varmistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden harrastaa aikuisia unohtamatta. Liikunta on erinomaista (ennaltaehkäisevää) terveydenhuoltoa. 
  • Lisää väriä seiniin ja asfalttiin. 
  • Antaa katusoittajille pysyväisluvat keskusta-alueille. 
  • On mukana ylläpitämässä sosiaalisia tapahtumia. Luo Vantaan eri alueille matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa asukkaat voivat itse tuottaa kulttuuria ja tapahtumia.

Me tarjoamme kodin turvaa hakevalle, rauhan vainotulle.

Maailmalla on käynnissä suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Tällaisena aikana globaali vastuu tulee kotiovellemme. Ihmiset, jotka pakenevat kärsimystä, sotaa ja vainoa Suomeen, löytävät uuden kodin suomalaisista kunnista.

On meistä kiinni, miten otamme heidät vastaan ja miten he pääsevät kiinni uuteen elämäänsä tässä maassa, osallistuvaksi osaksi tätä yhteiskuntaa. 

Me voisimme tehdä seuraavia asioita:

  • Hoidetaan kotoutuminen hyvin ja nopeasti: kotoutujalle kunnista koti. Kotoutuminen ei onnistu ilman kotia johon asettua. Kuntien on tärkeää tarjota kuntapaikkoja turvapaikan saaneille. 
  • Kieliopinnot kaikille. Heti. Kieli on kotoutumisen a ja o. Varmistetaan että kielikoulutusta on tarjolla tarpeeksi ja että se tavoittaa kaikki tulijat, myös naiset. Maksetaan koulutuksen toteuttajille tuloksista - onnistuneesta kielen oppimisesta -, ei pelkästä tuntien pitämisestä. 
  • Järjestöt mukaan vielä nykyistä enemmän. Järjestöt ovat isossa roolissa kotoutumisessa. Otetaan yhdistykset, esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriyhdistykset, mukaan kotoutumistyöhön. Tuetaan maahanmuuttajien omien yhdistysten toimintaa muun muassa rahoituksella ja tarjoamalla tiloja. 
  • Perheet yhteen, ei erilleen. Kotoutumisen kannalta keskeistä on, että ihminen voi saada perheensä luokseen. Kukaan ei kotoudu, jos joutuu elämään jatkuvassa huolessa rakkaistaan. Hallitus on tehnyt perheenyhdistämisen vaatimukset käytännössä mahdottomiksi saavuttaa. Se on epäinhimillistä. Ei eroteta vanhempia lapsistaan ja puolisoita toisistaan. 
  • Otetaan huomioon yksilöiden tarpeet. Kartoitetaan myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden osaaminen ja koulutus tarkasti, jotta heitä voitaisiin tarvittaessa oikein tukea ja ohjata. 
  • Varmistetaan turvapaikanhakijoille inhimilliset olosuhteet ja ihmismäistä tekemistä prosessin ajaksi ihan jo pelkästään inhimillisistä syistä. Mutta myös siksi, että riski VOK:eista rikollisuuden kasvualustoina ei realisoituisi. Esimerkiksi työmahdollisuus heti olisi erinomaisen hyvä asia. 
  • Luodaan VOK:iin 'normaalit' olosuhteet kouluista lähtien.
  • Nopeutetaan yhteiskuntaan osallistumista työstä, työkokeilusta tai vapaaehtoistyöstä lähtien. Välitöntä työlupaa tulisi harkita ja kokeilla jo ennen lopullisen päätöksen saamista.
  • Nopeuttaa kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten poistamista maasta. Jos maa ei ota vastaan, ei tehdä ihmisistä paperittomia, vaan annetaan määräaikainen oleskelulupa, sillä 'limbossa' oleminen kaikkein vaikein tilanne ihmiselle.
  • Määräaikaisuuden aikana Suomeen integroituneelle ihmiselle pysyvä lupa jäädä Suomeen (työ, perhe, kieli).
  • Turvapaikkaprosessissa myönnetyt oleskeluluvat aina pysyviä (pl. em. esimerkki). Väliaikaisuuden tunne ei ole omiaan edesauttamaan maahan integroimista. Määräaikaisuus myös vähentää yhteiskunnan halua ja motivaatiota auttaa integraatiossa (resurssien tuhlausta, jos ihminen kuitenkin joutuu lähtemään pois).
  • Varmistamme tarpeelliset resurssit esim. traumatisoituneiden ihmisten hoitoon.
  • Toimimme aktiivisesti poliittiselta huipulta alkaen rasismia vastaan, sillä rasismi on kotoutumisen estäjä, ei sen mahdollistaja. 
  • Tunnistamme mahdolliset ekstremismirekrytoijat sekä vastaavat rasistiset vihapuhujat ja saatamme heidät pois julkisesta tilasta promoamasta vihaansa, sillä viha on huono kotouttaja. 
  • Esimerkiksi muslimeja tuettava avoimesti ja viestittävä nykyisessä ilmapiirissä, että islam ei ole mikään ongelma sinällään liittyen yhteiskunnalliseen epävakauteen, vaan ongelmana ovat ääritulkinnat ja sotiin liittyvät jihadistit, jotka käyttävät uskontoa välineenään. Meidän on oltava myös avoimia ja kerrottava, miksi yhteiskunnan rakenteiden sekä ihmisarvojen murtamiseen tähtäävä vihapuhe ei ole sallittua, eikä Suomessa hyväksyttyä kenenkään tekemänä.
  • Luodaan 'kotouttamiskeskuksia', jossa toteutettaisiin suomalaisten tapojen ja lakien opettaminen ja kouluttaminen, mahdollinen koulunkäynti, kirjallisuuden- ja kielen opiskelu. Sinne voidaan myös keskittää tulkkaus- ja lupa- sekä sosiaaliviranomaisten palvelut.

Tasa-arvo ja tasavertaisuus eivät ole poissa muodista, vaan niille on entistä enemmän tarvetta.

Me emme saa unohtaa asioita, joita me jo pidämme niin itsestään selvinä, että niiden poistaminen tuntuu uudistamiselta. Pidetään huolta toisistamme:

  • Tehdään rohkeasti feminististä politiikkaa, jossa sanotaan ei kaikelle syrjinnälle ja puolustetaan jokaisen oikeutta olla oma itsensä. Pidetään kaikkien puolta: tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta päätöksiin. 
  • Kun kunta kaavoittaa, leikkaa palveluista tai vaikkapa järjestää lapsille harrastusmahdollisuuksia, päätökset kohtelevat usein sukupuolia ja väestöryhmiä eri tavalla. Päivähoidon heikennykset voivat kohdistua erityisesti naisiin, parhaat liikuntavuorot ja enemmät rahat voivat mennä aina joko poikien tai tyttöjen suosimille lajeille. Tällaiset vaikutukset on arvioitava, kun päätöksiä tehdään, ja katsottava, että ne ovat reiluja ja tasapuolisia kaikille sukupuolille ja väestöryhmille. 
  • Pidetään huoli, että ihmiset saavat elää vakaumuksensa mukaan, omana itsenään, lakeja kunnioittaen. 
  • Yksi perhe ei ole toista parempi. Yhä useampi perhe on jotain muuta kuin perinteinen äidin, isän ja lasten ydinperhe. On yksinhuoltajan perheitä, yhteishuoltajan perheitä, kahden äidin tai kahden isän perheitä, useamman vanhemman perheitä ja monta muuta - kaikki tärkeitä, kaikki samanarvoisia. Kunnan palveluissa pitää osata tunnistaa ja kohdata erilaiset, monimuotoiset perheet, eikä olettaa kaikkien olevan samasta muotista. 
  • Moninaisuus huomioon palveluissa. Pidetään huoli, että kunnan palveluissa huomioidaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten oikeudet ja tarpeet. Esimerkiksi vanhuspalveluissa tulee ymmärtää ja tukea sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta. 
  • Turvakodit kuntoon. Lähisuhdeväkivallan uhrilla tulee olla turvakoti, johon hakeutua. Kuntien on varmistettava, että niille löytyy sopivat tilat. 
  • Julkinen tila ja rakennukset esteettömiksi ja helposti saavutettaviksi. Otetaan huomioon näkö- tai kuulovammainen, pyörätuolin käyttäjä ja rollaattorin tai lastenvaunujen kanssa liikkuja. Jos rakennetaan paikkoja, joissa pärjää vain terve ja omin jaloin kulkeva, rakennetaan väärin